Blogi

Vinkit Vegemessuille 2018!

Vegemessut ovat täällä taas! Tässä käytännön vinkit mahtavaan messuviikonloppuun:

  1. Osta liput ennakkoon

Vegemessujen lippuja myydään ennakkoon Tiketissä la 24.2. klo 10:00 asti. Tämän jälkeen lippuja myydään vain ovelta. Liput kannattaa ehdottomasti ostaa ennakkoon: sisäänpääsyä varten Kaapelitehtaalle on kaksi jonoa, toinen ennakkolipuille, toinen sisäänpääsyn ovelta ostaville. Ennakkolippujonossa olevat henkilöt päästetään sisään messuille aina ensin, mutta mikäli saavut tapahtumaan kesken päivän ja tila on sillä hetkellä täynnä, saatat ennakkolipullakin joutua odottamaan sisäänpääsyä hetken. Jos siis haluat välttyä jonottamiselta mahdollisimman pitkälti, hanki lippusi ennakkoon!

Kumpanakin messupäivänä 100 ensimmäistä ennakkolipulla sisään saapuvaa henkilöä saa myös mukaansa pääsponsoreidemme tuotteista koostuvan tuotekassin.

  1. Varaa mukaasi käteistä

Vegemessujen pääsylippuja voi ostaa sekä yleisimmillä maksukorteilla että käteisellä. Sisäänpääsy maksaa 10 €. Mikäli maksat käteisellä, varaathan tasarahan! Tasaraha nopeuttaa lipunmyyntiä merkittävästi. Useat Vegemessujen näytteilleasettajat ottavat vastaan ainoastaan käteistä. Varaa siis riittävästi käteistä mukaasi! Lähimmät Otto-automaatit löytyvät Ruoholahden kauppakeskuksesta, K-Raudan vierestä (os. Itämerenkatu 21), Ruoholahden metroasemalta sekä S-Marketin rakennuksesta.

  1. Jätä vaatteet narikkaan

Viikonlopulle on luvattu reipasta pakkasta, joten jonoon kannattaa pukeutua lämpimästi. Älä kuitenkaan hikoile sisällä vaan jätä vaatteet narikkaan! Vegemessuilla on välittömästi sisäänkäynnin jälkeen narikka. Narikkamaksu on 2 € ja narikan koko tuotto ohjataan eläinoikeustyöhön. Narikassa maksuvälineenä käy vain käteinen ja toivomme tasarahaa. Mahdollisuuksien mukaan toivomme lastenvaunujen jättämistä kotiin turvallisuuden takaamiseksi ja kulkuväylien tukkeutumisen estämiseksi. Narikkaan mahtuu rajattu määrä lastenvaunuja.

  1. Saavu julkisilla

Kaapelitehdas on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Suosittelemme mahdollisuuksien mukaan kaikkia suosimaan julkisia kulkuneuvoja sekä sujuvuuden että ympäristön vuoksi. Helpoiten pääset paikalle metrolla Ruoholahden asemalle, josta on 600 metrin kävelymatka Kaapelitehtaalle tai raitiovaunulla numero 8. Raitiovaunun pysäkki Länsisatamankatu on välittömästi Kaapelitehtaan piha-alueen yhteydessä. Kaapelitehtaan yhteydessä ei ole parkkipaikkoja. Lähimmät pysäköintimahdollisuudet autoille ovat parkkihallit P-Ruoholahti ja Kauppakeskus Ruoholahti.

  1. Someta

Jaa fiiliksesi Vegemessuilta Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä #vegemessut! Seuraa meitä ja tiedotustamme yllä mainituissa kanavissa: löydät meidät tunnuksella @vegemessut. Instagramissa kannattaa myös olla erityisen aktiivinen hyvästä syystä: Vegemessujen raati valitsee Instagramissa #vegemessut julkaistuista julkisista kuvista suosikkinsa, joka palkitaan messuille osallistuvien yritysten lahjoittamalla upealla tuotepaketilla!

Vegemessuilla on myös erityinen kuvauspiste: Kumpanakin messupäivänä 100 ensimmäistä saa mukaansa Polaroid-kuvan kuvauspisteeltämme. Mikäli haluat Polaroid-kuvan, ottaa kuvaajamme kuvan myös Vegemessujen kameralla, ja luovutat Vegemessuille oikeuden käyttää kuvaa markkinointitarkoituksissa. Polaroid-kuvien loputtua kuvaajamme voi kuvata sinut myös omalla puhelimellasi.

  1. Kierrätä

Vegemessuilla on tänä vuonna panostettu erityisesti ympäristötyöhön. Lajittelethan jätteesi oikein auttaaksesi meitä pienentämään tapahtuman ympäristökuormitusta! Kierrätyspisteellämme on myös kierrätysvastaava opastamassa jätteiden oikeaoppisessa lajittelussa.

  1. Juhli

Vegevallankumouksessa riittää syytä juhlaan! Pidä hauskaa messuilla ja suuntaa ensimmäisen messupäivän jälkeen Vegemessujen virallisille Afterpartyille! Suomen ensimmäisen kokonaan vegaanisen baari-illan tarjoavat Vegemessut, Nyhtökaura ja G Livelab mediayhteistyökumppanimme Radio Helsingin kanssa. Afterpartyille on vapaa pääsy, ikäraja K 18. Musiikista vastaavat Radio Helsingin DJ:t Renaz ja Lord Fatty, Nyhtökaura tarjoaa jokaisen juoman ostajalle keittiömestarinsa valmistaman Miniburgerin! G Livelab, Yrjönkatu 3, ovet 20-02.

 

Tapahtumassa tulee todennäköisesti olemaan paljon ihmisiä. Otathan muut huomioon. Koirat tai muut lemmikit eivät valitettavasti voi tulla Vegemessuille mukaan.

Vegemessut on syrjinnästä vapaa alue. Tervetuloa!

Vegemessujen Karry Hedberg ja Suvi Auvinen toivottavat kaikille hyviä messuja!

 

Vegemessuilla kohti kestävämpää kehitystä

Ympäristökriisit ovat yksi aikamme suurimmista haasteista. Toivottomuuteen ei kuitenkaan kannata vaipua, sillä sekä yksilöt että yritykset voivat tehdä paljon hyvää! Jokainen voi kantaa kortensa kekoon muun muassa kierrättämällä jätteet ja suosimalla kasvispainotteista ruokavaliota. Kulutuksemme kaikista ympäristövaikutuksista noin kolmasosa koostuu suoraan siitä, mitä laitamme lautasillemme.

Myös tapahtumilla on vastuu ympäristökuormituksestaan. Vegemessuilla kiinnitetään vuonna 2018 entistä enemmän huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja tapahtumamme hiilijalanjälkeen. Koska tapahtumissa syntyy väistämättä paljon jätettä, olemme panostaneet paljon toimivan jätehuollon suunnitteluun. On tehokkaampaa käyttää jäte uudestaan raakamateriaalina kun polttaa se energiaksi. Vegemessuilla on mahdollista kierrättää bio-, energia-, kartonki-, lasi-, metalli ja paperijäte. Messuilla on yksi kierrätyspiste, josta löytyvät kaikki keräysastiat, sekä useita pienempiä keräyspisteitä ympäri messualuetta. Kierrätyspisteellä on myös kierrätysneuvoja, joka ohjeistaa kävijöitä löytämään oikean jakeen. Näin saamme jätejakeet pidettyä myös puhtaina. Kierrätyksen ja jätteen hyödyntämisen kannalta on tärkeää, että esimerkiksi biojätteeseen ei eksy muita roskia. Kierrätysmateriaaleja on myös käytetty messuilla myynnissä olevissa Vegemessujen kangaskasseissa ja paidoissa, jotka on valmistettu kierrätyspuuvillan ja kierrätysmuovin yhdistelmästä. Kaikki Vegemessujen omat julisteet ja esitteet on painatettu kirjapainossa, jonka ympäristöohjelmaan kuuluu istuttaa puita painotöiden ympäristövaikutusten kompensoimiseksi. Vegemessuilla kaikki näytteilleasettajat on myös velvoitettu käyttämään tuotteiden maistatuksessa 100 % biohajoavia astioita.

Messuilta saa myös paljon tietoa ruokavalintojen ympäristövaikutuksista sekä tietenkin vinkkejä vegevalintoihin. HSY:n Ilmastoinfon pisteellä messuvieraat voivat tutustua eri ruoka-aineiden ympäristövaikutuksiin ja vertailla niitä keskenään. Myös Vegemessujen lavaohjelma tarjoaa mielenkiintoisia ja ajankohtaisia puheenvuoroja ruoan tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos uhkaa nykyistä ruoantuotantoamme, ja tuotannossa on tapahduttava muutos, jotta ruokaa riittäisi kaikille tulevaisuudessakin. Aiheesta puhuu Vegemessujen ohjelmassa lauantaina BIOS-tutkimusyksikön tutkija Ville Lähde. Lähde kertoo tasa-arvoisemmasta ympäristöjärjestelmästä, joka auttaisi ruoantuotantoa sopeutumaan ympäristön muutokseen. Maastrichtin yliopiston professori ja tutkija Mark Post taas on lauantaina kertomassa laboratoriossa tuotetusta synteettisestä lihasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tulevaisuudessa voi olla välttämätöntä siirtää ruoantuotanto pelloilta suljettuihin systeemeihin, ja tässä muutoksessa tiedeyhteisö kulkee eturintamassa.

Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutus on ilmeinen ja siksi sitä tulisi vaalia. Jokainen voi omilla arjen teoillaan olla vaikuttamassa ympäröivään maailmaan ja osaltaan myös siihen, että tulevaisuus on synkkiä uutiskuvia valoisampi. Kierrättäminen ja kasvissyönti ovat nykyisin helpompia tekoja kuin koskaan ennen! Pienillä arjen valinnoilla voimme vaikuttaa siihen, millainen maapallo meillä tulevaisuudessa on.

– Elina Syrjälä

Elina Syrjälä on Vegemessujen tuotantoharjoittelija. Hän on kirjoittanut vuonna 2017 valmistuneen pro gradu -tutkielmansa suomalaisten musiikkifestivaalien ympäristötyöstä ja ympäristöarvoista.

Kaikki kasvaa

Ensimmäisistä Vegemessuista on reilu vuosi. Tuntuu käsittämättömältä, että Vegemessut 2018 ovat aivan nurkan takana ja että vuoden 2019 messujen päivämäärät ja paikka on jo lyöty lukkoon. Tätä kirjoitettaessa Facebook-tapahtumassa kiinnostuksensa Vegemessuja kohtaan on ilmaissut yli 28 000 ihmistä.

Vuodessa on tapahtunut paljon. Vegemessut muuttivat Kattilahallilta Kaapelitehtaalle, jossa tilaa on kolme kertaa enemmän. Kasvatimme messujen kestoa yhdestä päivästä kahteen, jotta mahdollisimman moni ehtisi nauttimaan messuilusta kanssamme. Kutsuimme mukaan yhden Suomen parhaista ravintoloista, ja innoksemme Vuoden ravintolaksi juuri valittu Kaskis lähtikin mukaan messujen pääravintolaksi. Rakensimme erillisen ravintola-alueen, jonne kutsuimme mielestämme kiinnostavimmat toimijat vegeruoan saralla tällä hetkellä. Ohjelmamme on kahden päivän aikana täynnä omien alojensa huippuja ja asiaa kuullaan niin vegaaniurheilusta, ruokainnovaatioista kuin eläinkysymyksestäkin.  Messujen yhteydessä ensi-iltansa saa myös Suomen parhaita vegetuotteita ja -tekijöitä palkitseva VegeAwards.

Viime messujen yhteydessä moni fiilisteli sitä, kuinka hienoa oli saada viettää aikaa samanhenkisessä seurassa. Tästä innostuneina järjestimme tälle vuodelle messuviikonlopulle myös yhdeksi illaksi Helsingin ensimmäisen vegaanisen baarin Afterpartyjen muodossa.

Vegemessujen näytteilleasettajapaikat myivät loppuun jo loppukesästä. Yhteensä yli 60 toimijaa tulee esittelemään osaamistaan Vegemessuille, lanseeraamaan uutuuksia, maistattamaan herkkujaan. Olemme innoissamme ja ylpeitä näytteilleasettajiemme valikoimasta ja tasosta: ne edustavat Vegemessujen arvoja ja tavoitteita.

Vegemessujen arvoihin kuuluvat luotettavuus, syrjimättömyys ja kestävä kehitys. Mitään messuilla esillä olevia tuotteita ei saa mainostaa kyseenalaisin terveysväittämin, eli väittämin joille ei löydy perusteita vertaisarvioidusta tieteellisestä tutkimuksesta. Vegemessut ovat kaikille avoin tapahtuma, eikä tapahtumassa sallita minkäänlaista syrjintää. Olemme sitoutuneet Syrjinnästä vapaa alue -kampanjan arvoihin. Kiinnitämme myös huomiota kestävän kehityksen periaatteisiin ja tapahtuman hiilijalanjälkeen. Vegemessujen ympäristötyöstä saatte lukea vielä myöhemmin oman postauksen verran, olemme kiinnittäneet paljon huomiota tapahtuman ympäristökuormitukseen. Tapahtuma on tietenkin täysin vegaaninen.

Kaikki kasvaa hurjaa vauhtia ja liikkuvia palikoita riittää. Tunnelma Vegemessujen (myös kasvaneessa) tekijätiimissä on innostunut ja odottava: pian pääsemme juhlimaan teidän kaikkien kanssa ruoan tulevaisuutta. Vaikka kaikki kasvaa, pysyy pohja samana. Me olemme täällä luodaksemme Suomen parasta ruokatapahtumaa, joka on tiukasti kiinni tässä ajassa, katsoo rohkeasti tulevaan ja kurottaa innokkaasti kohti maailmaa, jossa ruoantuotantomme on kestävällä pohjalla eikä eläimiä enää nähdä ruokana.

Tervetuloa Kaapelitehtaalle 24.-25.2.2018, ystävä. Olitpa foodie, inspiraatiota etsivä kotikokki, vegaani, kasvissyöjä, vannoutunut pihvinpurija tai lihansyönnin vähentämisestä kiinnostunut, olet lämpimästi tervetullut tutkimaan ruoan tulevaisuuden rakennuspalikoita. Kohta mennään, tule mukaan!

– Suvi Auvinen, vastaava tuottaja

Vegemessut palaavat!

Kun ryhdyimme järjestämään vuoden 2017 Vegemessuja, lähdimme miettimään sitä, millaiseen tapahtumaan me haluaisimme itse osallistua. Millaisia esiintyjiä haluaisimme kuulla, millaisiin tuotteisiin tutustua, millaisessa miljöössä olla? Yli 3200 ihmistä jakoi innostuksemme tammikuussa, kun Kattilahalli täyttyi ääriään myöten messufiiliksestä. Se mitä me halusimme oli sama, mitä todella moni muu kaipasi! Olemme riemuinneet messujen menestyksestä ja ennen kaikkea vegetrendin yhä jatkuvasta noususta. Kiitos jokaiselle Vegemessuille osallistuneelle: teidän ansiostanne uskallamme unelmoida yhä suuremmista asioista!

Vuodesta 2017 on tulossa vegen suhteen vähintään yhtä lennokas kuin edellisestä vuodesta. Uskomme vakaasti, että vege on tullut jäädäkseen. Vuoden 2018 Vegemessut tulevat olemaan enemmän kaikkea. Kolme kertaa suurempi tila ja kaksi päivää mahdollistavat entistä enemmän ja parempaa sisältöä. Yhdestä emme kuitenkaan tingi: Vegemessuja tehdään ajatuksella siitä, millainen olisi meidän mielestämme mahdollisimman hyvä vegetapahtuma.

Vegemessuja 2018 on suunniteltu syksystä 2016 asti. Uusia ideoita tuli ennen ensimmäisiä messuja jatkuvasti, mutta niitä siirrettiin päättäväisesti odottamaan seuraavaa vuotta. Seuraavilla Vegemessuilla pääsee osa ideoista esille – paljastamme vuoden mittaan mitä kaikkea uutta messuilla nähdään!

Teemme Vegemessuja, jotta voisimme tuoda vegeilyä helpommin lähestyttäväksi. Valitsitpa vegen sitten kerran viikossa tai jokaisena päivänä, on jokainen valinta tärkeä. Meille Vegemessujen järjestämisessä kantavana voimana on eläinoikeusajattelu. Jokainen valittu vegevaihtoehto on muokkaamassa maailmasta parempaa ja reilumpaa paikkaa. One struggle, one fight.

Nähdään Vegemessuilla 2018!

– Suvi ja Karry

 

Kiitos Vegemessuista 2017 – Nähdään vuonna 2018!

Vegemessut vuodelta 2017 ovat ohi. Suuri kiitos kaikille osallistujille! Te teitte Suomen ensimmäisistä Vegemessuista unohtumattoman kokemuksen.

Vegemessut 2017
Vegemessuilla vieraili lauantain aikana yhteensä huimat 3200 kävijää. Tiiviistä tunnelmasta huolimatta kaikki sujui erinomaisesti ja tältä pohjalta on hyvä lähteä rakentamaan vuoden 2018 messuja. Ensi vuonna Vegemessut palaavat suuremmissa tiloissa ja laajemmalla näytteilleasettajakattauksella – suunnitelmat ovat jo hyvässä vauhdissa

Hans Välimäki, Mikko Kosonen ja Sasu Laukkonen

Vege on tulevaisuuden ruokaa jo tänään. Me Vegemessujen järjestäjät tahdomme olla omalta osaltamme nopeuttamassa nyt meneillään olevaa kehitystä. Vaikka kasvisvalinnoilla on paljon hyviä puolia, on meille tärkein päämäärä vähentää turhaa kärsimystä ja kuolemaa maailmassa. Human freedom, animal rights, one struggle, one fight.

Kiitos kaikille, nähdään Vegemessuilla 2018!

 

 

 

Viisi vinkkiä Vegemessuille

Vegemessut saapuvat lauantaina 28.1. Kattilahalliin Helsingin Suvilahdessa. Kokosimme viisi käytännöllistä vinkkiä Vegemessuille!

1. Saavu julkisilla!

Kattilahalli on erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Suosittelemme mahdollisuuksien mukaan kaikkia suosimaan julkisia kulkuneuvoja. Lähimmät metroasemat ovat Sörnäinen ja Kalasatama,Kattilahalli joista molemmista on noin 500 metriä Kattilahallille. Myös suuri osa linja-autoista ajaa Sörnäisten kautta. Mikäli saavut autolla, ota huomioon suuri ihmismäärä alueella ja noudata
liikenteenohjaajiemme ohjeita.

2. Varaa mukaasi käteistä!

Vegemessujen pääsylippuja voi ostaa ovelta ainoastaan käteisellä. Sisäänpääsy maksaa 5 €, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Varaathan tasarahan mukaasi – mikään määrä vaihtokassaa ei riitä kaikkien rikkoessa rahaa kassalla. Tasarahalla tapahtuva sisäänpääsy myös nopeuttaa lipunmyyntiä merkittävästi. Useat Vegemessujen näytteilleasettajat ottavat vastaan ainoastaan käteistä. Varaa siis riittävästi käteistä mukaasi! Lähin Otto-automaatti sijaitsee Sörnäisissä K-kaupan vieressä.

3. Varaudu jonottamaan!

Vegemessuille myytiin pieni määrä ennakkolippuja. Ennakkoliput myytiin tunnissa loppuun, mutta arviolta 70-80 % lipuista myydään ovelta tapahtumapäivänä. Mikäli jäit ilman ennakkolippua, älä siis murehdi! Varaudu kuitenkin jonottamaan sisäänpääsyä: sekä säänmukainen varustus että hyvä tunnelma auttavat tässä. Jonottajia palvelee kolme huippuluokan vegaanista ruokarekkaa Kattilahallin ulkopuolella, voit aloittaa siis herkuttelun jo hyvissä ajoin!

Sisäänpääsyä varten Kattilahallilla on kaksi jonoa, toinen ennakkolipuille, toinen sisäänpääsyn ovelta ostaville. Jonot on merkitty pääoville. Ennakkolippujonoa lyhennetään aina ensin, mutta mikäli saavut tapahtumaan kesken päivän ja tila on sillä hetkellä täynnä, saatat ennakkolipullakin joutua odottamaan sisäänpääsyä hetken. Mikäli haluat poistua tapahtumasta kesken päivän ja palata myöhemmin, pyydä lähtiessäsi lipunmyynnistä leima. Leimalla pääset sisään uudestaan lipunmyynnin kautta. Ota huomioon, että leimalliset sisäänpääsyt tapahtuvat samasta jonosta lipunmyynnin kanssa, saatat siis joutua jonottamaan uutta sisäänpääsyä.

Tapahtumassa tulee todennäköisesti olemaan paljon ihmisiä. Otathan muut huomioon. Mahdollisuuksien mukaan toivomme lastenvaunujen jättämistä kotiin turvallisuuden takaamiseksi. Ulkona ei ole vartioitua säilytystä, mutta vaunut voi halutessaan myös lukita Suvilahden aitaan. Kattilahalli on pääosin esteetön tila. Poikkeuksena parvi, joka on valitettavasti esteellinen. Parvella on pieni osa näytteilleasettajista.

4. Nauti ohjelmasta!

Vegemessuilla on noin 40 näytteilleasettajaa ja paljon lavaohjelmaa! Ohjelma on julkaistu kokonaisuudessaan ja löytyy osoitteesta https://vegemessut.fi/ohjelma/. Lavaohjelmaa voi seurata myös livestreamin kautta myöhemmin ilmoitettavassa osoitteessa.

5. Someta!

Jaa fiiliksesi Vegemessuilta Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä #vegemessut! Seuraa meitä ja tiedotustamme yllä mainituissa kanavissa ja Snapchatissa: löydät meidät tunnuksella @vegemessut. Päivän aikana Instagramissa kuvia aihetunnisteellamme jakaneiden kesken arvotaan palkintoja, ja päivän paras kuva voittaa näytteilleasettajiemme tuotekorin!

Vegemessujen toisesta kerroksesta löytyy myös Polaroid-piste, jonne voit tulla ottamaan kuvasi Vegemessuilla ja saat sen paperikuvana mukaasi!

 

Vegemessut on syrjinnästä vapaa alue. Erinomaista messupäivää kaikille, nähdään Kattilahallissa 28.1.!

 

Miksi tulevaisuus on parempi eläimille kuin arvaammekaan?

Yhä useampi valitsee ympäristöystävällisemmän ja eettisemmän kasvisruoan sekä ravintolassa, että ruokakaupassa. Muuttuuko yhteiskunta ja kulutus toivomaamme suuntaan?

Teksti: Markus Vinnari

 

Eläinten hyödyntäminen ja tappaminen on kasvanut lähes käsittämättömiin mittasuhteisiin

Markus Vinnari

Markus Vinnari

maapallolla. Pelkästään maaeläimiä kuolee ihmisten käsissä vuosittain kymmeniä miljardeja yksilöitä ja näitä eläimiä ihmiskunta hyödyntää mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla ruoasta vaatetukseen ja tapettiliimoihin. Muunlajisten eläinten tunteeton kohtelu pelkkinä kulutushyödykkeinä kuvaa ihmistä eläinlajina ehkä paremmin kuin mikään muu ominaisuus. Olemme etääntyneet tuotannosta sekä eläimistä ja samaan aikaan eläinten pito ja kohtelu on keskittynyt vain muutamiin käsiin.

Väitän, että tulevaisuus tuo kuitenkin tullessaan parempaa. Tähän ajaa monien eri kehityskulkujen summa, jota voi kuvata niin kutsutun PESTE-kehikon avulla. Kehikko johdattaa ottamaan mukaan tarkasteluun ainakin Poliittisia, Ekonomisia, Sosiaalisia, Teknologisia ja Ekologisia tekijöitä tulevaisuutta arvioitaessa.

Poliittisessa päätöksenteossa merkittävin kehityskulku, joka vaikuttaisi ihmiskunnan tappamien muunlajisten eläinten määrään, on tukiaisten ja muiden politiikkatoimenpiteiden keskittyminen muutamien tuottajien tukemiseen. Maatalous on koko historiansa ajan yrittänyt tehostaa toimintaansa, jotta saataisiin aikaiseksi mahdollisimman suuri määrä tuotteita kuluttajille. Nyt ollaan kuitenkin tultu tilanteeseen, jossa ylituotanto on iso ongelma, erityisesti muutamien raaka-aineiden ylituotanto. Vähitellen tuottajien valta heidän määränsä vähetessä ei voi enää olla politiikan painopisteenä, vaan esimerkiksi ympäristömuutoksen torjunnan ja kuluttajien terveyden pitää ajaa poliittisessa päätöksenteossa tuottajien ja muutamien suuryritysten edun edelle. Vaikka tuottajista, eli prosentista väestöä, pitääkin huolehtia, pitää 99 prosentin hyvinvointi olla kuitenkin päätöksenteon perusta.

Talousnäkökulmasta suuri kehityskulku elintarviketeollisuudessa on ollut mielestäni suuruuden etujen ihannointi. Tämä on tarkoittanut, että mikä tahansa tuote on saatu kannattavaksi, kunhan sen myyntimäärät on saatu tarpeeksi suuriksi. Volyymit ovat ohjanneet taloutta. Nykyistä yhteiskuntaa voisi jopa nimittää volyymi-yhteiskunnaksi. Kaikki mitä myydään paljon, saadaan kannattamaan. On kuitenkin nähtävissä pieniä viitteitä siitä, että tämä kehitys olisi tulossa tiensä päähän. Kuluttajat alkavat vaatia parempaa. Ei riitä, että tarjolla on aina vain paria omenalajia, jos lajikkeita on olemassa 7500 kappaletta. Nettikauppa ja ruoan kuljetuspalvelut työpaikoille ja kotiin tarjoavat kuluttajille ennennäkemättömän valikoiman ja aidon mahdollisuuden tehdä eettisiä valintoja. Muutamat sisäänostajat kaupoissa ja työpaikkaravintoloissa eivät voi enää entiseen malliin sanella, mitä kodeissa ja työpaikoilla syödään.

Sosiaalisesta näkökulmasta suurin muutostekijä on mielestäni se, että seuraavat sukupolvet ovat kasvaneet tietoisuuteen ympäristönmuutoksesta. Uudet sukupolvet ovat myös kasvaneet yltäkylläisyydessä, joka vääjäämättä myös mahdollistaa heille vapaaehtoisen kulutuksen rajoittamisen. Uusille sukupolville eläinperäisistä tuotteista luopuminen ei enää tarkoita askeesia, vaan opintomatkaa uusien tuotteiden ja kulttuurien pariin. Valikoiman kasvaessa vegaanisissa tuotteissa globaalisti se riittää tyydyttämään yhä useamman kuluttajasegmentin tarpeet. Ja samalla useammat segmentit voivat tuntea ruokavalion omakseen. Eikä tämä tarkoita, että kaikkien tarvitsi aktiivisesti tehdä päätös ruokavalionsa muuttamisesta: suuri osa ihmisistä on seurailijoita, jotka seuraavat edelläkävijöiden perässä.

Teknologisesta kehityksestä olemme täällä Suomessa saaneet esimakua, kun nyhtökaura ja härkis ovat tulleet uusina tuotteina kauppojen hyllyille helpottamaan kuluttajien arkea. Maailmalla vastaavia kehityskulkuja on havaittavissa eri puolilla. Kaukana ei ole aika, kun lihaa korvaavat tuotteet tulevat olemaan niin hyviä, ettei niitä makutestissä meinaa enää erottaa ”alkuperäisestä”. Samalla näiden tuotteiden tuotantokustannuksia saadaan alaspäin, kun teknologiat kehittyvät. Tämä on tärkeää, koska maku ja hinta kuitenkin lopulta ohjaavat useimpien kuluttajien päätöksentekoa.

Viimeisimpänä ja kaikkein tärkeimpänä eläinten tappamiseen liittyvänä kehityskulkuna vaikuttavat ekologia ja ympäristötekijät. Vaikka asiaa kuinka pyörittelisi, lihansyönti on ympäristölle haitallista. Tulevaisuudessa ympäristökysymys on pakko ottaa vakavasti ja tämä tarkoittaa energia- ja liikennesektorien totaalista uudelleenorganisointia. Ja tämä tarkoittaa myös ihmisten energian (eli ruoan) tuotannon järkiperäistämistä.

Vaikka siis pessimisti olenkin, niin uskon, että ainakin tässä asiassa järki voittaa ja tulevaisuus on muunlajisille eläimille merkittävästi nykytilannetta parempi.

Kirjoittaja työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa johtamiskorkeakoulussa. Tällä hetkellä Vinnari tutkii kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia liittyen ruoankulutukseen sekä niitä menetelmiä, joilla ruoankulutustapoihin voitaisiin länsimaissa vaikuttaa. Vinnari puhuu Vegemessuilla 28.1.2017 otsikolla ”Miksi tulevaisuus on parempi eläimille kuin arvaammekaan?”

Maailma tuotantoeläimen silmin

Tuskin kukaan on välttynyt näkemästä videoita suomalaisilta tuotantoeläintiloilta ja teurastamoista. Moniin vaikuttaneet videot tuovat eläinten todellisuuden iholle. Nyt tuotantoeläimen asemaan pääsee asettumaan vieläkin konkreettisemmin uuden teknologian ansiosta.

Teksti: Selma Lähteenmäki

Tuotantoeläinten elämään pääsee sukeltamaan virtuaalitodellisuudessa

Kuva: Timo Suutarinen

Olet sikalassa. Vastasyntyneet porsaat sätkivät jaloissasi porsitushäkkiin teljetyn emonsa vierellä. Kohtaat kanan tuiman katseen ja katsot ympärillesi: yhtäkkiä oletkin häkkikanana muiden kaltaistesi joukossa. Navetassa emostaan erotettu vasikka on niin lähellä sinua, että voit melkein koskettaa sitä. Olet sukeltanut tuotantoeläinten todellisuuteen.

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi uutta tekniikkaa hyödyntävän virtuaalitodellisuuselokuvan keväällä 2016. Yhdistys on tuonut julkisuuteen kuvia tuotantotiloilta jo noin kymmenen vuoden ajan, mutta virtuaalitodellisuustekniikan avulla katsoja pääsee lähemmäksi tuotantoeläimen todellisuutta kuin koskaan ennen. Katsoja näkee 360 astetta ympärilleen, ikään kuin olisi kuvatussa tilassa itsekin.

Tuoreen elokuvan materiaali on kuvattu suomalaisilla tuotantotiloilla ja teurastamossa kevään 2016 aikana. Elokuva vie katsojansa sikalaan, parsinavettaan, häkkikanalaan ja broilerihalliin sekä todistaa lampaiden viimeisiä hetkiä teurastamolla. Elokuva on herättänyt katsojissaan järkytystä ja kysymyksiä. Se on myös kerännyt vaikuttavuudestaan kiitosta. Eläinten kohtalot koskettavat, kun ne tulevat iholle.

Elokuvassa tulevat selkeinä esiin monet teollisen eläintuotannon epäkohdat: tilojen ahtaus ja virikkeettömyys, tuotannon tehdasmaisuus, emojen kyvyttömyys hoivata jälkikasvuaan, lajitovereittensa joukkoon jätetyt kuolleet ja kärsivät eläinyksilöt. Esimerkiksi broilerihallissa eläinten huima määrä konkretisoituu: eläimet eivät näyttäydy yksilöinä, vaan valtavana massana. Miten tällaisissa oloissa toteutuu eläinten yksilöllinen hoito? Miten ahtaasti verkkopohjalla elävä häkkikana voi tyydyttää lajityypilliset tarpeensa? Entä mitä tuntee liikuntakyvyttömäksi kahlittu emakko, joka ei pysty hoitamaan ritilälattialle syntynyttä poikastaan?

Elokuvassa näkyvä eläinten pito on Suomessa laillista – kyseessä eivät siis ole erityisen huonot tilat. Ongelma on syvemmällä kuin yksittäisten tilojen ja tuottajien toiminnassa: sen juuret ovat yhteiskuntamme eläinkuvassa, joka näkee eläimet ensisijaisesti resursseina, eikä ainutlaatuisina, ajattelevina ja tuntevina yksilöinä. Tämän vääristyneen eläinkuvan oikominen on ollut Oikeutta eläimille -yhdistyksen toiminnan ytimessä yhdistyksen perustamisesta lähtien.

Eläinten kärsimyksen edessä olo saattaa olla ahdistunut ja voimaton. Elokuvan viimeinen kohtaus antaa kuitenkin toivoa: voimme valita myös toisin. Eteemme avautuu vehreä laidun ja huojuva koivikko, ja sen keskellä vapaasti laiduntavat lehmät ja lampaat – samanlaiset olennot, joiden kuolemaa juuri edellisessä kohtauksessa todistimme.

Loppukohtaus on kuvattu Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä. Tuulispää huolehtii eläimistä, joita muuten uhkaisi kuolemantuomio ihmisten käsissä. Eläinsuojelukeskuksen hoiviin on päätynyt muun muassa teurasuhan alla olleita sikoja, tuotantoon sopimattomia lehmiä, entisiä häkkikanoja, turkistarhoilta karanneita kettuja sekä ravihevosia, jotka eivät täyttäneet omistajiensa toiveita. Tuulispää pyrkii tarjoamaan eläimille loppuelämän kodin, jossa ne saavat toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan ja elää elämäänsä vapaana hyväksikäytöstä. Tuotannossa elävien ja kuolevien lajitovereidensa tapaan kaikki Tuulispään asukkaat ovat ainutlaatuisia, tuntevia yksilöitä. Ne kaikki haluavat elää.

Miksi siis valita tappaminen ja kärsimys, kun voimme valita toisin? Valinnan ovat tehneet jo tuhannet suomalaiset, jotka ovat muokanneet ruokavaliotaan eläinystävällisempään, kasvispainotteisempaan suuntaan.

Helppoja ja herkullisia valintoja vegeruokaan tarjoilee Vegemessut 28.1.2017 Helsingissä.

Pelasta planeetta syömällä

Yksi aikamme merkittävimmistä haasteista on ilmastonmuutos. Sen torjumiseksi voimme tehdä monenlaisia ratkaisuja. Se mitä syömme nousee merkittävään rooliin globaalissa muutoksessa.

Teksti: Sanna Säijälä
Kuva: Roosa Paldanius

Merkittävin yksittäisen ihmisen ilmastoteko on kasvissyönnin valitseminen.

Helpoin yksittäisen ihmisen ilmastoteko on kasvissyönnin valitseminen.

Ilmastokysymyksiä ei pääse pakoon enää missään. Ne kohtaavat meidät uutisissa, ulkona vallitsevassa säässä ja jokapäiväisissä kulutusvalinnoissamme. Vaikkei ilmastonmuutoksen torjunta kaadukaan yksittäisen ihmisen niskaan, on jokaisella meillä mahdollisuuksia ehkäistä ilmastonmuutoksen vaikutuksia.

Helpoimpia ympäristötekoja on kasvisruoan suosiminen. Kasviperäiseen ruokavalioon siirtyminen on merkittävä ympäristöteko. Suomalaisten ilmastovaikutuksista 25 % ja kulutuksen kaikista ympäristövaikutuksista jopa 40 % perustuu siihen, mitä valitsemme lautasellemme. Vain muutama prosentti ruoan ilmastovaikutuksista muodostuu kuljetuksesta ja pakkauksesta. Tuotteen kasviperäisyys on olennaisin tekijä ympäristöystävällisyyttä arvioitaessa.

Puhuttiinpa sitten maailman vesivarannoista, soijantuotannon ongelmista tai eläinten tuottamista päästöistä on eläinten syöminen globaalisti kestämättömin ratkaisu. Eläintuotannon tuhlaavuus perustuu siihen, että eläin kuluttaa ensisijaisesti saamansa ravinnon liikkumiseen ja lämmön ylläpitoon, jolloin lihaskasvuun jää käytettäväksi vain ylijäävä osuus. Eläimen kehoon kertyy karkeasti arvioiden vain 10-20 % prosenttia sen syömästä energiasta ja valkuaisesta. Sulaneesta ruoasta suurin osa haihtuu siis lämpöenergiana taivaan tuuliin. Eläinten kautta energian kierrättäminen on siten erittäin tuhlaava tapa tuottaa ruokaa.

Eläintuotantoon tarvitaan myös valtavia määriä peltopinta-alaa. Olemme vallanneet kolmanneksen koko maapallon viljelykelpoisesta maapinta-alasta ruokkiaksemme kaikki ruoaksi kasvattamamme eläimet. Sademetsiä raivataan jatkuvasti lisää laidunmaaksi ja rehusoijan viljelyä varten.

Maailmanlaajuisesti 80 % viljellystä soijasta tuotetaan rehuksi. Keskimääräinen EU-kansalainen kuluttaa vuodessa 61 kiloa soijaa, josta 93 % koostuu eläinten rehusta. Suomalaisten runsas eläintuotteiden käyttö näkyy siten metsäkatona muuallakin maailmassa. Lähituotantotilan luomusika tai kana on voitu kasvattaa valkuaisella, jonka viljelyyn on tuhottu brasilialaista sademetsää.

Jos eläinten rehuksi käytetty soija käytettäisiin suoraan ihmisten ravinnoksi kierrättämättä sitä eläinten kautta, ruokkisi samalla määrää soijaa moninkertaisen joukon ihmisiä. Tuhlaavasta maankäytöstä seuraavat monet ympäristöongelmat, kuten rehevöityminen, saastuminen, monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastovaikutukset. Kyseiset ympäristöongelmat ovat niin laajoja, että ne vaarantavat ekosysteemin kyvyn ylläpitää ihmisenkin elämää. Kasviperäisen ravinnon tuottamiseen tarvittaisiin vain puolet nykyisestä peltopinta-alasta. Esimerkiksi Suomen osalta Varsinais-Suomen alueella on niin hyvät olosuhteet viljellä kasviproteiinia, että alueella voitaisiin tuottaa kasviproteiinia koko Suomen väestölle. Eläinlajien sukupuuttoaallon etenemistä voitaisiin hidastaa, jos ei raivattaisi enempää alueita laidunmaiksi ja rehuntuotantoon, vaan palautettaisiin ihmisen valtaamia maa-alueita takaisin luonnonvaraisten eläinten elinympäristöiksi.

Kasviperäiseen ruokavalioon siirtymällä on mahdollista säästää valtavia määriä luonnonvaroja ja tukea globaalia tasa-arvoa. Kasvissyönti on myös maailman nälkäongelman kannalta kannattava vaihtoehto. YK:n mukaan juuri kasviperäiseen ruokaan siirtyminen on oleellista nälänhädän poistamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. Ympäristöongelmat ja tehoton planeetan resurssien käyttö ovat suoraan kytköksissä inhimilliseen hätään. Valitsemalla kasvisruoan hidastat ilmastonmuutoksen etenemistä, tuet luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja osallistut kamppailuun nälänhädän voittamiseksi.

Tee hyvä valinta itsellesi, kanssaihmisille, muille eläimille ja planeetalle – valitse vege!

 

Perusduunarin seitanpihvi

Yhä useampi miettii kulutustaan kriittisesti. Tiedämme millaisissa oloissa vaatteemme ja tavaramme tuotetaan ja yhä useampi on kiinnostunut myös ruokansa alkuperästä. Mutta onko kasvissyönnistä kiinnostunut automaattisesti ituhippi, vai onko suhteemme kasvissyöntiin muuttunut?

Elisa Aaltola kirjoittaa eläinkysymyksestä myös blogissaan https://hermithounds.com

Elisa Aaltola kirjoittaa eläinkysymyksestä myös blogissaan https://hermithounds.com

Elisa Aaltola

 

Kulutusvalinnat liittyvät identiteettiin, sillä me osoitamme niillä kuuluvuutta johonkin sosiaaliseen ryhmään tai arvoihin. Sama pätee ruokavalioon. Meillä on ajatus siitä, mitä kunnon ihminen syö. Kunnon ihmisyys puolestaan palautuu erilaisiin identiteetteihin ja niihin sidottuihin arvoihin. Pitkään länsimaisessa kulttuurissa esimerkiksi käsitykseen kunnon miehen ruokavaliosta on kuulunut riistan tai makkaran syönti, siinä missä kunnon kaupunkilaisnaisen on ollut hyväksyttävämpää olla kasvissyöjä. Identiteettistereotypiat ovat olleet räikeitä, josta yhtenä osoituksena on vanhakantainen käsitys vegaaneista linssikeittoja ja pupunruokaa rouskuttavina ituhippeinä.

Identiteetteihin liitetyt arvot ovat olleet karrikoituja, ja mainonta on sekä edesauttanut että ylläpitänyt niitä. Luonnollisuus on yksi arvo, joka on toistunut ruokakeskusteluissa yhä uudelleen. Lihansyöntiä on pyritty sitkeästi perustelemaan nimenomaan sen luonnollisuudella. Kuten missä tahansa yhteydessä, myös tässä ”luonnollisuus” on poliittisesti latautunut termi. Se kertoo enemmän ideologioista ja siitä, mihin haluamme uskoa kuin siitä, miten asiat todella ovat. Luonnon logiikan sekä ekologisen selviytymisen näkökulmasta kannattavinta on syödä terveellistä, helposti saatavilla olevaa sekä mahdollisimman vähän muille tuhoa aiheuttavaa ruokaa. Kaikki nämä tekijät puhuvat kasvisruoan puolesta, mutta tästä huolimatta kasvisruokaa on erikoisella tavalla leimattu epäluonnolliseksi. Tehotuotettua lihaa, joka on luonnon kaavioista ja ekologiasta kaikkein kauimpana oleva ruoantuotannon muoto, on pyritty kuvaamaan ”luonnolliseksi”.

Maailma on kuitenkin muuttunut. Pitkään ruokakysymys oli irrotettu itse ruoan lähteestä, eli eläimistä. Kulttuuriamme vaivasi vieraantuneisuus niistä sioista ja lehmistä, joita se piti ruokavarantona. Vieraantuneisuus on katoamassa. Eläinten mielen tutkimus on tuonut esille kuinka eläinkunnasta löytyy laaja skaala kehittyneitä kykyjä aina tietoisuudesta järkeilyyn, tunteisiin, muistiin ja oppimiseen. Eläin ei ole biologista massaa, vaan joku. Samalla eläinten arvosta on alettu puhua yhä enemmän, ja aihetta koluavasta filosofiasta on enää vaikea löytää tahoja, jotka kiistäisivät eläinten yksilöarvon. Rationaalisesti ajateltuna eläin on itsessään arvokas olio, jonka elämällä on merkitystä, ja jota ei tule tappaa muutoin kuin välttämättömyyden nimissä. Kenellekään länsimaiselle eläinten syöminen ei ole välttämätöntä. Siksi lihansyönnille on mahdotonta löytää kestäviä perusteita.

Nämä muutokset alkavat näkyä jo arkiajattelussa. Vegaanisuus ei ole enää kummallista ja eläinten oikeudet ovat terminä jo kaikille tuttuja. Sekä ravintolat että kaupat ovat heränneet kasvisruoan korkeaan menekkiin. Yhä useampi uskaltaa hypätä vanhojen identiteettiasetelmien ulkopuolelle, ja itsensä maskuliinisuuden ilmentymiksi tai duunariuden perikuviksikin mieltävät etsivät lautaselleen seitanpihvejä.

Yhtä osaa muutoksessa näyttelee asenneilmaston rentoutuminen. Eläinoikeusajattelussa on alkanut korostua se, että eläintuotteiden kulutuksen vähentäminen on hyödyllistä riippumatta siitä, haluaako ihminen ryhtyä vegaaniksi. Vaikka etiikan näkökulmasta vegaanisuuden tulee olla tavoitteena, on jokaisella aterialla merkitystä. Mitä harvemmin ateriamme sisältävät eläimistä tulleita tuotteita, sitä parempi. Tämä helpottaa myös identiteettihyppyjä. Kun yhä useampi syö kasvisruokaa edes yhtenä päivänä viikossa, siitä tulee valtavirtaa. Samalla kasvisruoan kulutuksen kasvu edesauttaa tarjonnan lisääntymistä ja tuo yhä uusia vegehyllyjä kauppojen käytäville. Tämä taas tukee laajempaa siirtymää kohti kasvispainotteisempaa suuntaa.

Kasvisruoan ja identiteetin kohdalla kysymys on lopulta helppo: Haluanko olla ihminen, joka ruokavalinnoillaan aiheuttaa muille mahdollisimman vähän kärsimystä ja kuolemaa? Jokainen valinta on tärkeä, sillä eläintuotteilla on myös muihin kuin meihin itseemme kohdistuva hinta.

 

Elisa Aaltola on eläin- ja ympäristökysymyksiin sekä moraalipsykologiaan keskittynyt filosofian yliopistotutkija. Aaltola puhuu Vegemessuilla 28.1.2017 otsikolla “Empatia ja eläinkysymys.”